Suomen rakentamismääräysten energiatehokkuusvaatimukset määrittävät raja-arvot rakennusten energiankulutukselle. Nämä säädökset ovat osa kansallista strategiaa vähentää rakennusten ympäristökuormitusta ja hillitä ilmastonmuutosta. Vaatimukset koskevat lämmöneristystä, ilmanvaihtoa, lämmitystä sekä kokonaisenergiankulutusta, ja ne velvoittavat kaikkia uudisrakennuksia sekä laajoja peruskorjauksia. Määräykset perustuvat EU-direktiiveihin, mutta Suomessa niitä on sovellettu kansalliseen ilmastoon sopiviksi.
Mitä tarkoittaa rakennusmääräysten energiatehokkuusvaatimus?
Energiatehokkuusvaatimuksilla ohjataan rakennusten suunnittelua ja toteutusta kohti pienempää energiankulutusta ja ympäristöystävällisyyttä. Kyseessä on kokonaisuus, joka määrittelee rakennuksen energiatehokkuuden vähimmäistason laskennallisen kokonaisenergiankulutuksen eli E-luvun kautta. Suomessa on pitkä historia energiatehokkuuden huomioimisessa osana rakentamista, mutta nykyiset vaatimukset ovat huomattavasti tiukempia kuin aiemmin.
Energiatehokkuusvaatimukset perustuvat EU:n energiatehokkuusdirektiiviin, jolla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja energiariippuvuutta. Suomessa rakennusmääräysten energiatehokkuusvaatimukset on kirjattu ympäristöministeriön asetuksiin, joissa määritellään esimerkiksi rakennuksen vaipan eristävyys, ilmanvaihdon lämmöntalteenotto ja lämmitysjärjestelmien hyötysuhteet.
Miten energiatehokkuusvaatimukset vaikuttavat rakentamiseen?
Energiatehokkuusvaatimukset ohjaavat konkreettisesti rakennusten teknisiä ratkaisuja. Käytännössä tämä näkyy paksunevina eristekerroksina, tehokkaampina ikkunoina, ilmatiiviinä rakentamisena sekä tehokkaana ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla. Lämmitysjärjestelmissä suositaan uusiutuvia energialähteitä ja korkeaa hyötysuhdetta.
Materiaalivalinnoissa painottuvat hyvät lämmöneristysominaisuudet ja rakenneratkaisuissa kylmäsiltojen minimointi. Esimerkiksi matalaenergiataloissa voidaan käyttää paksuuntuneiden ulkoseinien lisäksi kolminkertaisia ikkunoita sekä edistynyttä automaatiota energiankulutuksen hallintaan. JoViRa Oy:n rakennushankkeissa nämä vaatimukset huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa, jolloin energiatehokkuus integroituu luontevasti osaksi rakennuksen toimivuutta.
Milloin rakennusmääräysten energiatehokkuusvaatimukset tulivat voimaan?
Ensimmäiset varsinaiset energiatehokkuutta koskevat määräykset tulivat Suomessa voimaan 1970-luvun öljykriisin jälkeen. Merkittävä käännekohta tapahtui vuonna 2012, jolloin siirryttiin kokonaisenergiatarkasteluun ja E-lukuun. Vuoden 2018 alussa voimaan tullut asetus lähes nollaenergiarakentamisesta oli merkittävä askel kohti entistä tiukempia vaatimuksia.
Taustalla vaikuttavat EU:n energiatehokkuusdirektiivi (2010/31/EU) ja sen päivitykset, jotka ovat ohjanneet kansallisen lainsäädännön kehitystä. Suomi on integroinut nämä direktiivit kansalliseen lainsäädäntöön huomioiden pohjoisen ilmaston erityispiirteet. Määräysten kehitys on ollut asteittaista, ja vaatimustaso on tiukentunut jokaisella päivityskerralla.
Mitkä ovat yleisimmät haasteet energiatehokkuusvaatimusten täyttämisessä?
Rakentajat kohtaavat useita haasteita pyrkiessään täyttämään energiatehokkuusvaatimukset. Kustannusnäkökulma on merkittävä, sillä energiatehokkaat ratkaisut vaativat usein suurempia alkuinvestointeja. Teknisesti haastavaa on erityisesti ilmatiiviyden saavuttaminen ja kylmäsiltojen eliminointi rakenteissa.
Suunnitteluvaiheessa haasteita tuottaa eri järjestelmien yhteensovittaminen ja E-luvun optimointi. Myös rakennustyömaan toteutuksessa vaaditaan erityistä huolellisuutta, jotta suunnitelmien mukaiset ratkaisut toimivat käytännössä. Korjausrakentamisessa vanhan rakennuksen ominaisuudet asettavat usein rajoitteita energiatehokkuusvaatimusten täyttämiselle, mikä edellyttää tapauskohtaista harkintaa ja erityisosaamista.
Miten energiatehokkuusvaatimukset lasketaan ja osoitetaan?
Rakennuksen energiatehokkuuden keskeinen mittari on E-luku eli kokonaisenergiankulutus, joka lasketaan rakennuksen ostoenergiankulutuksesta painottamalla eri energiamuotoja niiden kertoimilla. Laskennassa huomioidaan rakennuksen lämmitys, jäähdytys, ilmanvaihto, käyttöveden lämmitys, valaistus ja kuluttajalaitteet.
Energiatehokkuuden osoittamiseen tarvitaan energiatodistus, jonka laatii pätevöitynyt energiatodistuksen laatija. Todistus on pakollinen uudisrakennuksille ja olennainen osa rakennuslupaprosessia. Siinä esitetään rakennuksen laskennallinen energiatehokkuusluokka asteikolla A-G. Energiatodistuksen lisäksi rakennusvalvonnalle toimitetaan energiaselvitys, joka sisältää yksityiskohtaiset laskelmat ja suunnitteluratkaisut.
Mihin suuntaan energiatehokkuusvaatimukset ovat kehittymässä tulevaisuudessa?
Energiatehokkuusvaatimusten kehitys jatkuu kohti yhä vähäpäästöisempää rakentamista. EU:n Green Deal ja hiilineutraaliustavoitteet ohjaavat kehitystä kohti kokonaisvaltaisempaa hiilijalanjäljen tarkastelua, jossa huomioidaan rakennuksen koko elinkaari. Tulevaisuudessa määräyksissä painottunee yhä enemmän uusiutuvien energialähteiden käyttö sekä älykäs energianhallinta.
Lähes nollaenergiarakentaminen (nZEB) on jo nyt vaatimuksena, mutta tulevaisuudessa yleistyvät todennäköisesti plusenergiatalot, jotka tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat. Kiertotalouden periaatteet tulevat näkymään vahvemmin myös energiatehokkuuden sääntelyssä. Suomen ilmastotavoitteet edellyttävät rakennuskannan energiatehokkuuden merkittävää paranemista, mikä tarkoittaa vaatimusten tiukentumista myös olemassa olevalle rakennuskannalle.
Rakennusmääräysten energiatehokkuusvaatimukset käytännössä – JoViRa Oy:n neuvot
Energiatehokkuusvaatimusten täyttäminen vaatii ammattitaitoista suunnittelua ja toteutusta. Kokemuksemme perusteella keskeisintä on vaatimusten huomioiminen jo hankkeen alkuvaiheessa, jolloin energiatehokkuutta parantavat ratkaisut voidaan integroida luontevasti kokonaisuuteen. Suosittelemme erityisesti kiinnittämään huomiota rakennuksen vaipan lämmöneristävyyteen ja ilmatiiviyteen.
JoViRa Oy:n rakennushankkeissa hyödynnämme pitkää kokemustamme energiatehokkaiden ratkaisujen toteutuksessa. Autamme asiakkaitamme energiatehokkuusvaatimusten täyttämisessä tarjoamalla asiantuntevaa suunnittelua ja laadukasta toteutusta. Pirkanmaan alueella toteutamme energiatehokkaita uudisrakennuksia ja peruskorjauksia, jotka täyttävät nykyiset vaatimukset ja ovat valmiita myös tulevaisuuden tiukentuviin määräyksiin.